Pajamäki / Lähiluonto / Liito-orava

Liito-orava

Liito-orava

(Pteromys volans)

Liito-orava on puhututtanut pajamäkeläisiä koko kesän. Onkin hyvä tietää, millaisesta otuksesta on kyse, ja mitä sen suojelu tarkoittaa.

Liito-orava on hiukan tavallista oravaa pienempi vaaleanharmaa jyrsijä. Se on yöeläin, joka liikkuu hämärässä ja yöaikaan. Päivisin liito-orava lepää jossakin monista puunkolossa, risupesässä tai pöntössä sijaitsevista pesistään. Liito-orava ei nuku talviunta.

Jos liito-oravan pesintä onnistuu, synnyttää naaras kevään ja kesän aikana yhden tai kaksi poikuetta. Yhdessä poikueessa on keskimäärin 2-3 poikasta. Poikaset lähtevät pesästä muutaman kuukauden ikäisinä ja etsivät itselleen oman reviirin. Liito-orava elää tavallisesti noin 3-5-vuotiaaksi.

Liito-orava viihtyy erityisen hyvin Patterimäen länsipuolen kaltaisessa lehtipuuvaltaisessa, vanhassa havumetsässä. Liito-orava syö muun muassa haavan, lepän ja koivun norkkoja sekä kesällä silmuja, lehtiä ja marjoja.

Liito-orava liitää puusta puuhun etu- ja takajalkojensa välissä olevien liitopoimujen avulla. Se pystyy enimmillään liitämään 80 metrin mittaisen matkan.

Koska liito-orava on pienikokoinen yöeläjä, sitä voi olla vaikea havaita. Parhaiten liito-oravan elinpiirin voikin tunnistaa sen papanoista puun tyvellä. Liito-oravan papanat ovat pitkulaisen muotoisia ja suunnilleen riisinjyvän kokoisia. Kevättalvella papanat ovat kullankeltaisia. Kesää kohden niiden väri muuttuu vihertävän ruskeaksi. Liito-oravakartoitukset tulisikin tehdä keväisin, jolloin havainnot antavat luotettavimman kuvan liito-oravan elinpiiristä ja liikkeistä alueella.

Liito-orava kertoo elinympäristöstään 

Liito-oravan esiintyminen kertoo paljon myös sen elinympäristön laadusta, ja siksi sitä sanotaankin indikaattorilajiksi. Liito-orava on hyvä metsäisten viheralueiden laadun indikaattori niin luonnon- kuin virkistysarvojenkin puolesta: liito-oravan esiintyminen kertoo, että alueella on todennäköisesti myös muuta merkittävää lajistoa ja luonnonarvoja. Pajamäen metsän kaltaiset vanhat, monimuotoiset kaupunkimetsät sopivat hyvin liito-oravan elinpiiriksi. Ne tarjoavat liito-oravalle sekä suojaa että ravintoa.

Liito-orava on lailla suojeltu uhanalainen laji

Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä ja Suomen luonnonsuojelulailla tiukasti suojeltu laji, jonka kanta pienenee ja elinalueet sirpaloituvat nopeasti. EU:n alueella liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa. Viron kanta on erittäin uhanalainen, ja Suomessakin liito-oravakanta on suojelusta huolimatta jatkuvasti laskeva. Suomessa liito-orava kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lain nojalla kiellettyä.

Lisääntymis- ja levähdyspaikalla tarkoitetaan liito-oravan pesäpuuta (kolopuu, risupesäpuu tai pönttöpuu) ja sitä ympäröivää suojavyöhykettä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka on liito-oravan ydinalueen se paikka, jossa liito-orava lepää ja nukkuu päivisin sekä saa ja hoitaa poikasiaan (pesii).
Koska liito-oravan tiedetään käyttävän samanaikaisesti useita pesiä, luokitellaan kaikki ao. ydinalueen kolo-, risupesä-, ja pönttöpuut sen lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Suojeluvelvoite koskee tällöin niitä kaikkia. Pesäpuiden lisäksi myös liito-oravan kulkuyhteydet ja ruokailupuut tulee säilyttää.

Liito-oravan ydinalue on lisääntymis- ja levähdyspaikkaa laajempi osa sen reviiriä. Liito-oravanaaraalla voi olla yhdellä reviirillään useita ydinalueita. Lisääntymis- ja levähdyspaikat ja ruokailupuut sijaitsevat papanoin rajatulla ydinalueella.
Liito-oravan reviirin on kokonaisuudessaan se alue, jolla liito-oravayksilö elää ja liikkuu. Reviirin koko vaihtelee sukupuolen mukaan. Liito-oravanaaraan reviiri on yleensä noin kahdeksan hehtaarin ja uroksen noin 60 hehtaarin laajuinen. Liito-oravanaaras elää koko elämänsä samalla reviirillä eikä suvaitse sinne muita naaraita.

Jos esimerkiksi kaupunki haluaisi rakentaa liito-oravan ydinalueelle niin, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka häviää tai heikkenee, tulee rakennustöille hakea poikkeamislupa. Poikkeamisluvan myöntää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Poikkeamisluvan kriteerit ovat kuitenkin tiukat: on esimerkiksi osoitettava, että rakentamiselle on etsitty myös muita vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole löydetty.

Joskus liito-orava muuttaa alueelle, jolla on olemassa lainvoimainen asemakaava ja siihen liittyviä suunnitelmia. Liito-oravan suojeluvelvoite koskee kuitenkin myös näitä tilanteita. Vastuu aluetta koskevista luontoselvityksistä, ml. liito-oravatilanteen seuraamisesta on tällöin hankkeesta vastaavalla taholla. Ympäristöministeriö (2017) ohjeistaa kaupunkeja, kuntia ja ELY-keskuksia etsimään tällöin mahdollisuuksia muuttaa asemakaavaa siten, että ristiriitaa ei enää ole.

Liito-orava viihtyy Helsingin vanhoissa kaupunkimetsissä 

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tuottaa ja ylläpitää kunnan ympäristöviranomaisena koko kaupungin kattavaa liito-oravan esiintymistietoa kaikille siitä kiinnostuneille tahoille. Tämä liito-oravan paikkatieto- ja raporttipohjainen esiintymistieto toimii pohjana, kun arvioidaan erilaisten hankkeiden lisäselvitystarpeita mm. tarkempien liito-oravaselvitysten teettämisessä. Helsingin kaupunki on teettänyt liito-oravakartoituksia vuosina 2014, 2016 ja 2018. Kaupungin liito-oravakanta on vahvistunut tänä aikana.

Kaavoitus- ja infrahankkeissa (kuten Raide-Jokeri) tarkempien luontoselvitysten teettäminen on ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hankkeesta vastaavan tahon tai toiminnan harjoittajan vastuulla. Näin ollen Raide-Jokerin tapauksessa selvilläolovelvollisuus Patterimäen puunkaatojen vaikutuksista liito-oravan lakisääteisesti suojeltuihin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin on Raide-Jokerin Allianssilla.

Pajamäessä havaittiin liito-oravan ydinalue ensimmäisen kerran vuoden 2018 kartoituksen yhteydessä, asuinalueen ja Talin golfkentän välisellä metsäkaistaleella. Samassa kartoituksessa myös Patterimäen länsipuolisesta metsästä, Raide-Jokerin linjaukselta ja sen välittömästä läheisyydestä löytyi liito-oravan papanoita ja pesäpuiksi soveltuvia kolopuita. Kesällä 2019 nämä alueet on tulkittu yhdeksi liito-oravan ydinalueeksi.

Vuonna 2019 Pajamäestä on tunnistettu myös toinen liito-oravan ydinalue, joka sijaitsee Patterimäen itäpuolella Raide-Jokerin linjauksen välittömässä läheisyydessä. Tämän kartoituksen tuloksia ei kuitenkaan ole vielä julkaistu.

Voit tarkastella liito-oravan ydinalueita Helsingissä Helsingin kaupungin karttapalvelussa (https://kartta.hel.fi/). Valitse: Ympäristö ja luonto > Arvokkaat luontokohteet > liito-oravan ydinalueet.

Oletko nähnyt liito-oravan tai merkkejä siitä? 

Jotta liito-oravan elinpiirejä ja liikkeitä koskeva tieto täsmentyy ja pysyy ajan tasalla, kannattaa kaikki lajia koskevat havainnot ilmoittaa edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristötoimelle. Ajankohtaisen tilanteen vuoksi myös Pajamäki-seura on iloinen, jos saa tietää havainnoistasi!

Kerro ilmoituksesi yhteydessä, millainen havaintosi on (esimerkiksi liito-orava tai sen papanoita), missä teit havainnon, mistä puusta oli kyse ja kuinka paljon mahdollisia papanoita oli. Merkitse lisäksi ao. puu nauhalla. Jos mahdollista, liitä ilmoituksen yhteyteen havaintopaikan koordinaatit tai karttakuva.

Yhteystietoja:
Uudenmaan ELY-keskus: ympariston-asiakaspalvelu@ely.fi 
Helsingin kaupunki / ympäristönsuojelu: ymk@hel.fi
Pajamäki-seura: pajamakiseura@gmail.com

 

Raide-Jokeri uhkaa liito-oravametsää Pajamäessä
Mistä onkaan kyse? 

  • Raide-Jokerin linjaus kulkee sekä Patterimäen itä- että länsipuolella liito-oravan ydinalueiden halki. 

  • Molemmilla ydinalueilla on havaittu ja vahvistettu liito-oravan pesäpuu (lisääntymis- ja levähdyspaikka).

  • Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä kielletty. Kielto koskee paitsi todettua pesäpuuta ja sen suoja-aluetta, myös muita ydinalueen kolo-, risupesä- ja pönttöpuita. Myös alueen ruokailu- ja kulkuyhteydet tulee suojella. 

  • Rakentaminen liito-oravan ydinalueelle edellyttäisi poikkeamisluvan hakemista ELY-keskukselta. Raide-Jokerin Allianssi ei ole hakenut eikä sille ole myönnetty poikkeamislupaa. 

  • Lisäksi Raide-Jokerin Allianssi ei ole selvittänyt alueen liito-oravatilannetta asianmukaisesti ennen rakennustöiden alkua, vaikka liito-oravan esiintyminen on ollut sen tiedossa syksystä 2018 lähtien ja vaikka tilanteen seuraaminen on ollut sen vastuulla. 

  • Pajamäki-seura ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys hakivat Raide-Jokerin rakennustöille ensin toimenpidekieltoa Uudenmaan ELY-keskukselta, joka hylkäsi vaatimukset. Yhdistykset valittivat ELY:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Välipäätöksessään hallinto-oikeus hylkäsi niiden vaatimukset. Varsinainen päätös saadaan myöhemmin. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haki edelleen valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan ja määräsi samalla alueelle toimenpidekiellon. Kielto on voimassa hallinto-oikeuden päätökseen saakka.

 

Lähteitä ja lisätietoa: