Mätäjoki (Vantaan puolella Mätäoja (ruots.Rutiån)) virkistyttää historiallisesta vaikka jokseenkin brutaalista nimestään huolimatta pajamäkeläisiä alueen kaupunkipurona lenkkipolkujen viertä kulkien.
Mätäjoki sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella ja laskee Isoon Huopalahteen. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu noin 72 000 ihmistä. Geologiselta historialtaan se on Vantaanjoen entinen uoma.
Mätäjoki on entinen Vantaanjoen lasku-uoma ja se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräidensä. Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja.
Mätäjoki on suurelta osin pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää runsas linnusto, muun muassa paljon satakieliä. Myös vesilintuja, esim. tukkasotkia,telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoessa asuu myös paljon vesimyyriä. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomia ja kuusia. Kosteilla tulvatasangoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki ja sen varsi muodostavat kaupungin keskelle ekokäytävän eläimille ja kasveille.
LÄHDE: Wikipedia (linkki http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4t%C3%A4joki)
MERITAIMEN NOUSEE KUTEMAAN MÄTÄJOKEEN
Teksti: Lauri Kakkuri
Kuva: Jukka Lindblad
Vähemmän tunnettu asia on se, että äärimmäisen uhanalainen meritaimen on valinnut Mätäjoen lisääntymisalueekseen, mikä on alueen asukkaille vähintäänkin ylpeyden aihe. Itsekseen eivät ole taimenet Mätäjokeen ilmestyneet, vaan vuonna 2009 Virtavesien Hoitoyhdistys sekä Helsingin Perhokalastajat aloittivat yhteishankkeen taimenen palauttamiseksi Mätäjoen vesistöön istuttamalla sinne taimenen poikasia. Istutukset onnistuivat hyvin ja taimenen huomattiin sopeutuvan Mätäjoen vedenlaatuun ennakoitua paremmin.
Mutta kuten monella ihmiskäden vahvasti muokkaamalla joella, Mätäjoella ei ollut taimenen lisääntymiseen soveltuvia alueita juuri ollenkaan. Taimen tarvitsee tietynlaista soraa ja sopivan virtaaman lisääntyäkseen, mitä ei Mätäjoelta löytynyt. Täten samana vuonna järjestettiin ensimmäiset talkoot Talin alueella kutupaikkojen luomiseksi. Nämä talkoot ovat jo muodostuneet jokavuotiseksi perinteeksi ja ajankohdaksi on lukkiutunut syyskuun viimeinen lauantai.
Talkoiden tarkoituksena on tehdä taimenelle kutupaikkoja soraistamalla, eli heittämällä soraa jokeen hyvän ”kutupatjan” aikaansaamiseksi. Toinen tehtävä on luoda pienpoikaisalueita kutupatjan alapuolelle heittämällä sinne erikokoisia kiviä (suojaa pedoilta). Kolmas tehtävä on monipuolistaa virtaamaa paremmin taimenelle soveltuvaksi kivi- tai puuaineksella.
Myöskin Pajamäenojaan (puro, joka virtaa jalkapallokentän vieressä) on istutettu taimenta ja ne näyttävät pärjäävän siellä hyvin. Pajamäeonoja on myöskin kunnostuksen tarpeessa, joten toivottavasti vuonna 2016 saadaan myös siellä organisoitua talkoot. Mikä olisikaan hienompi juttu Pajamäelle, kuin oma nimikkopuro äärimmäisen uhanalaisen kalalajin lisääntymispaikkana!
Mätäjoen epäviralliset fb-sivut
Lisätietoa meritaimenen tilasta LuKen (ent. RKTL) sivuilta